perjantai 26. elokuuta 2016

Puuhailua Nepalissa

Jostain syystä täällä aikaa tuntuu olevan enemmän. Suomessa kotona ollessa vaikka olisi lomalla niin tekemistä riittää niin, ettei muka ole aikaa esimerkiksi joogalle, meditaatiolle tai lukemiselle… Koko kesäloman aikana ainoat kerrat kun joogasin ja luin kirjoja oli mökillä kahden viikon aikana.

Tällä kertaa tänne tullessa oli ensimmäinen kerta kun minulla ei ollut täällä valmiina yhtäkään vanhaa ystävää. En siis ole nähnyt ketään ystäviä vielä. Olemme oikeastaan olleet todella paljon vain kotona, suurimmaksi osaksi siksi, että minua ahdistaa paljon aiempaa enemmän katujen järjetön pöly, saasteet ja hajut (suitsukkeet). Kotimme on onneksi keskellä sisäpihoja niin, ettei tänne tule teiden pölyt pahasti. Ilma on huomattavan erilainen tässä kuin kadulla.

Mistä meidän normaalit päivät täällä siis koostuvat? Teemme ruokaa ja syömme, hoidan Aktiivinen synnytys ry:n asioita tietokoneella, hoidamme asioita täällä asumista varten kuten puhelimien hankinta, käyttötavaroiden osto (syöttötuoli, kefiirinhoitovälineet, blenderi, laadukkaita ruokia…), olemme pihalla lasten kanssa lähinnä aamulla ja illalla (aurinko on paahtava keskipäivällä) ja lopun aikaa yritän pyhittää joogalle ja itsetutkiskelulle :D

Olen lukenut Jenni Emilian kirjaa "Rakastan, siis olen", joka on kirjoitettu 30 päivää kestävän kurssin muotoon ja tehnyt sen tehtäviä. Odotan kovasti, että 1.9 alkaa Babyjoyn nettikurssi "Tikapuut rakkauteen" ja 29.8 Business NLP-kurssi.
Aion ottaa aikaa näiden käymiseen oikein keskittyen.

Joogassa olen alkanut käymään samalla salilla kuin viime reissulla, ihanalla Pranamaya studiolla. Tekee kyllä ihan älyttömän hyvää päästä taas säännöllisesti joogaamaan.

Palkkasimme juuri ihanan 18-vuotiaan tytön meille lapsenvahdiksi. Hän tulee kanssamme asumaan uuteen taloon (johon toivottavasti pääsemme pian muuttamaan!). Hän saa hoitaa lapsia minun keskittyessäni joogaan ja kursseihini, mutta suurin syy miksi tarvitsemme hänen apuaan on se, että voidakseni tehdä täällä doulan töitä, minulla täytyy olla joku 24/7 päivystämässä. Doulana päivystän itse 24/7 synnytyksiä, ja lasten vuoksi jonkun muun on myös oltava passissa, jotta voin koska tahansa jättää lapset ja lähteä. Miehen kanssa tämä ei onnistu, sillä muusikkona hän soittaa baareissa useita iltoja viikossa, eikä silloin voi tietenkään edes kuulla puhelinta saatika lähteä kesken keikan yhtäkkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti